Daygame-viikonloppu

Pyhitimme Francon kanssa viime viikonlopun päiväpelille. Kokemusta ja uutta
tietoa viettelyn jalolta saralta tuli siinä määrin että omat aivot taitavat
prosessoida tietopakettia yhä.

Rankan työviikon jälkeisestä perjantai-illasta palautui mieleeni jälleen oman
staten (mielentilan) ratkaiseva merkitys.

Sargaajan pelin onnistumisen pahoja vihollisia ovat univaje, stressi, ja tiukan
työputken jälkeinen ylikierroksilla käynti.

Kalibrointi on erittäin vaikeaa tällaisessa kovaa painetta välittömästi
seuraavassa mielentilassa. Lähestymisyritykset menevät joko AA:ksi (approachin
anxiety, lähestymispelko) tai liian hyökkääviksi, jotka naaraat tulkitsevat
joko väkivallan uhkaksi tai betauroksen epätoivoiseksi yritykseksi levittää
2-luokan geenejään.

Lauantaina hyvin nukutun yön jälkeen state oli jo paljon parempi. Lähestymisiä
eri tekniikoilla koko päivä.

Jälleen korostui warm up (lämmittely) –tekniikan merkitys. Ensimmäiset avaukset
kannattaa aina ottaa warm up asenteella.

Sargaajan on muutenkin sisäistettävä asenne, jossa mahdollinen negatiivinen
reaktio ei johdu hänestä vaan vastapuolesta. Targetin (naisen) reaktioon
saattaa vaikuttaa miljoona eri asiaa, jotka voivat johtua esim. hänen
henkilöhistoriastaan, psyykkisestä tasapainostaan, terveydentilastaan tai
ylipäätään mistä tahansa.

Lauantaipäivän ja alkuillan anti toi runsaasti kokemusta ja #-closen
(puhelinnumero) kohtuullisen testaamisen jälkeen.

Naisten tekemistä testeistä ja niiden läpäisemisestä löytyy kattava opastus
Francon e-bookista: Manual of Seduction.

Sunnuntaina fiilis oman pään sisällä oli OK, mutta Suomen kauppaliikkeiden
aukioloajoista johtuen sunnuntai on hiljainen pitkälle päivään asti.

Liikennekeskukset tarjosivat onneksi kohteita lähestyttäviksi ihan
kohtuullisissa määrin.

Kun omaa kehityskäyrää tarkastelee pitempiaikaiselta jaksolta, on oikeastaan
hauska seurata miten uuden tiedon aiheuttama ajattelun muutosprosessi etenee
aivoissa.

Olen kehittänyt itseäni tällä miehen perustaidon saralla nyt 2,5 vuotta, josta
suurimman osan aikaa omatoimisesti.

Sargaaminen Francon winginä on vasta avannut minulle käsitteen screening, joka
on myös auttanut paljon sisäpeliä.

Aiemmin lähestyin jokaista kohdetta aina silloin kun kykenin voittamaan AA:n.
Mikäli vastaanotto oli negatiivinen, etsin syytä omasta toiminnastani tai
tekniikoistani.

Tässä on yleisesti miesten syytä ottaa mallia naisista. Mies etsii yleensä vikaa
itsestään kun taas nainen etsii vikaa miehestä tai muusta hänestä
riippumattomasta tekijästä.

Jossain Yle X:n ohjelmassa tuli muutama päivä sitten juttua suhteista.
Ohjelmassa joku tyttö hämmästeli sitä miksi hän löytää baarista aina juuri ne
sitoutumiskammoiset, jotka eivät soita koskaan vaikka aina aamulla yhteisen yön
jälkeen lupaavat niin.

Hänelle ei tullut mieleenkään että syytä voisi olla hänessä itsessäänkin...

Samalla linjalla ovat naistenlehdet, jotka hehkuttavat naisten puutetta
pörssiyhtiöiden johdossa. Jotkut ovat kääntäneet asian kysymykseksi: ”Mitä
vikaa on pörssiyhtiöissä ja johtamisessa kun naiset eivät halua
johtotehtäviin?”

Tässä johtajakeskustelussa kenelläkään ei tunnu käyneen mielessä tarkastella
asiaa tieteelliseltä kannalta. Olisiko evoluution muokkaamalla sukupuolten
välisellä aivorakenteiden erolla jotain tekemistä tässä…

Tämä screening-taidon kehittyminen ja naistuntemuksen parantuminen on tuonut
mukanaan myös jotain surullista. On ikävä aina joskus törmätä epätasapainoiseen ja suorastaan häiriintyneeseen naiseen.

Minun kohdallani tämä vielä korostuu, koska minulla on aina positiivinen
perusasenne tuntemattomiin ihmisiin

No, tieto lisää tuskaa ja isompaa vahinkoa itselle varmaankin aiheuttaisi
pysyminen naiivina

Finnish Playboy